"Tule tänne, pikkuinen." Hänen äänensä oli melkein lempeä. Hän nousi hitaasti istumaan pitäen minua herkeämättä silmällä. Tämä oli neljäs tapaamisemme, ja joka kerta kehoni reagoi samalla tavalla. Hänen silmänsä. Aivan kuin hänen katseensa ja sen teräksinen kylmyys olisivat jäädyttäneet minut taas mutta samalla roihauttaneet jalkovälini tuleen. Hän sai minut hengittämään raskaammin, katseeni harhailemaan ympäriinsä. Hitaasti, lähes unenomaisen tahmaisesti tein kuten hän käski. Astuin ulos mekostani, kävin häntä lähemmäs ja seisoin hänen edessään. Odotin, olin himoissani hempeän värisissä alusvaatteissani mustissa saapikkaissani.Sitten kohtasin hänen katseensa, joka välkkyi pimeässäkin. Hitaasti, melkein rauhallisesti, hän tarttui hiuksistani. Pitkät, tummat hiukseni, jotka letitin joka päivä, valahtivat nyt valtoimenaan harteilleni. Koska hän halusi niin.Otin pois vihkisormukseni..."Lue myös novelli Toisen katsellessa.-